V?it?suutiset

V?it?s: 19.12.2018: Suomen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurity? ei edennyt odotusten mukaisesti (Penttinen)

Aika:

竟博 www.joycutlery.com 19.12.2018 12:00 — 16:00


Sijainti: Mattilanniemi, Lea Pulkkisen sali
Julkishallinnon v?h?iset kehitt?misresurssit kannattaisi suunnata merkityksellisiin kehitt?miskohteisiin, jotta tulokset olisivat parempia.

KTM Katja Penttinen selvitti v?it?stutkimuksessaan, miksi kokonaisarkkitehtuurin k?ytt??notto on edennyt hitaasti Suomen julkishallinnossa. Pitkitt?istutkimuksen tuloksena tunnistettiin kokonaisarkkitehtuurity?n keskeiset haasteet ja k?ytt??nottoon vaikuttavat muutosmekanismit. Jo varhaiset kokemukset kokonaisarkkitehtuurity?st? viittasivat siihen, ett? edess? on ty?l?s ja hankala prosessi, jollaiseksi k?ytt??notto Penttisen mukaan osoittautui.

T?n? p?iv?n? julkishallinto toimii monimutkaisessa ja ep?varmassa maailmassa, jossa haasteina ovat pienev?t budjetit, ik??ntyv?t kansalaiset, teknologinen muutos ja globalisaatio. Samaan aikaan toiveena on tarjota parempia, saavutettavampia ja tehokkaampia palveluita kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille. T?st? on seurannut kunnianhimoisia ja kalliita s?hk?isen hallinnon ohjelmia, joissa rakennetut s?hk?iset palvelut ovat olleet usein irrallisia ilman sektorirajat ylitt?v?? n?kemyst? ja kehitt?minen on tapahtunut ilman kokonaisuuden hallintaa.

Suomen malli ei toimi

Yli kymmenen vuotta sitten kokonaisarkkitehtuuri oli lupaava menetelm?, jolla tavoiteltiin toiminnan ja tietoj?rjestelmien parempaa yhteentoimivuutta ja yhten?isemp?? kehitt?misprosessia. Kokonaisarkkitehtuurimenetelm?n avulla voidaan tunnistaa ja kuvata miten organisaation j?rjestelm?t, prosessit, rakenteet ja ihmiset toimivat kokonaisuutena.

Tutkimusten mukaan eri maiden kokonaisarkkitehtuuriohjelmat eiv?t ole yleens? menestyneet kovin hyvin. Penttisen mukaan t?m? p?tee my?s Suomen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurity?h?n, joka on edennyt hitaasti, vaikka julkishallinnon organisaatiot on velvoitettu siihen lailla.

- En suosittele, ett? muissa maissa otettaisiin mallia Suomesta, jossa tehtiin oma kokonaisarkkitehtuurimenetelm?, velvoitettiin sen k?ytt??n lain nojalla, mutta ei huolehdittu riitt?vist? resursseista, osaamisesta tai kannusteista, Penttinen summaa.

Kokonaisarkkitehtuurity?ss? on paljon haasteita

Tutkimuksen aineisto ker?ttiin vuosina 2007–2017. Tutkimuksen alkuvaiheessa sidosryhm?t kokivat haasteiksi kokonaisarkkitehtuurin teknisen luonteen, kokonaisarkkitehtuurimenetelm?n k?ytt??noton, julkishallinnon rakenteet ja yhteentoimivuuden edist?misen. Tutkimuksen loppuvaiheessa n?iden lis?ksi haasteiksi tunnistettiin kokonaisarkkitehtuurity?n tekeminen ja tarve menetelm?n uudistamiseen.

- Kokonaisarkkitehtuurity?n vaikuttavuus on ollut huono ja se on edennyt hitaasti, joten julkishallinnossa on havaittavissa koko k?sitteeseen liittyv?? kyll?stymist? ja tymp??ntymist?, kertoo Penttinen.

Kokonaisarkkitehtuurin k?ytt??nottoa tukeviksi mekanismeiksi tunnistettiin yhteinen kieli, yhteisty? ja yhteiskehittely. Est?v?t mekanismit ovat ep?selv?t tavoitteet, tiukat rakenteet ja sirpaloituminen, resurssien ja tuen puute sek? muutosvastarinta.

Kokonaisarkkitehtuurin tulevaisuus

Kokonaisarkkitehtuurin tutkimuksella ja tekemisell? on Penttisen tutkimuksen perusteella kaksi mahdollista tulevaisuutta: pysy? ennallaan ja kuihtua tai vaihtoehtoisesti uudistua ja kukoistaa.

- Kokonaisarkkitehtuurity?lle on edelleen tarve, joten n?en uudistumisen parempana vaihtoehtona. Perinteisesti kokonaisarkkitehtuurity?t? on pidetty hitaana sek? aikaa viev?n? ja siksi n?en uudistamisen ketter?mp??n suuntaan tarpeellisena. Toimintaymp?rist?n asettamat rajoitteet ja ihmiset tulisi huomioida paremmin kokonaisarkkitehtuurimenetelm?n kehitt?misess?, johon voitaisiin sis?llytt?? esimerkiksi muotoiluajattelua, Penttinen ehdottaa.

KTM Katja Penttisen tietoj?rjestelm?tieteen v?it?skirjan "The long and winding road of enterprise architecture implementation in the Finnish public sector" tarkastustilaisuus on keskiviikkona 19.12.2018 klo 12.00 luentosalissa Lea Pulkkisen -sali (Agora, Mattilanniemi 2). Vastav?itt?j?n? on professori Tero P?iv?rinta (Lule? University of Technology, Ruotsi) ja kustoksena on professori Pasi Tyrv?inen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuus on suomenkielinen.

Lis?tietoja

?

Katja Penttinen kirjoitti ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta vuonna 1997. H?n valmistui Jyv?skyl?n yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi, p??aineena tietoj?rjestelm?tiede vuonna 2003 ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi, p??aineena filosofia vuonna 2008. Penttinen on ty?skennellyt Jyv?skyl?n yliopistossa opetus- ja tutkimusteht?viss? ja projektip??llikk?n?. Nykyisin h?n ty?skentelee Kuopion kaupungin tietohallinnossa projektip??llikk?n? k?ytt?valtuushallinnan kehitt?misprojektissa ja osallistuu kokonaisarkkitehtuurity?h?n.

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 48, Jyv?skyl? 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7630-9 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa?http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7630-9 (PDF).