V?it?s

31.5.2019: Kaupunkikehityshankkeet edist?v?t hindunationalistista agendaa Intiassa (Salmi)

Aika:

竟博 www.joycutlery.com 31.5.2019 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , H320
Tiedote: 31.5.2019: Kaupunkikehityshankkeet edist?v?t hindunationalistista agendaa Intiassa (Salmi)
Ahmedabadin luominen maailmanluokan kaupungiksi on valjastettu hindunationalistisen agendan ja p??ministeri Narendra Modin henkil?kultin palvelukseen. Kaupunkikehityshankkeet edist?v?t my?s kapeaa k?sityst? hyv?st? kansalaisuudesta.

Jelena Salmi k?sittelee v?it?skirjassaan, millaisia seurauksia hindunationalismi ja uusliberaali kaupunkipolitiikka aiheuttavat slummiasukkaille ja muslimiv?hemmist?lle intialaisessa Ahmedabadin kaupungissa, p??ministeri Narendra Modin kotikent?ll?.

Ahmedabadia pidet??n Intiassa kaupunkikehityksen malliesimerkkin?. 2000-luvun alusta l?htien kaupungissa on toimeenpantu lukuisia kehitysprojekteja, joilla t?hd?t??n sijoitusten houkuttelemiseen, kaupungin imagon kohentamiseen ja ylempien luokkien el?m?nlaadun parantamiseen. Tavoitteena on tehd? Ahmedabadista Pariisin ja Lontoon kaltainen ”maailmanluokan kaupunki”.

– K?yhyys ja slummit eiv?t sovi vallitsevaan kaupunki-ihanteeseen. Niinp? kehitysprojektien varjopuolena ovat k?yh?n kaupunkiv?est?n pakkosiirrot slummeista kaupunkien laidoille rakennettuihin kerrostalol?hi?ihin, Salmi kertoo.

Salmen tutkimus osoittaa, ett? Ahmedabadin luominen maailmanluokan kaupungiksi on valjastettu hindunationalistisen agendan ja p??ministeri Narendra Modin henkil?kultin palvelukseen.

Kaupunkikehityshankkeet vahvistavat ajatusta, jonka mukaan Intian kansakunta on hindujen kansakunta ja Modi kansan tahdon ruumiillistuma. Hankkeet edist?v?t my?s kapeaa k?sityst? hyv?st? kansalaisuudesta.

– Hyv? kansalaisuus liitettiin sivistykseen ja taloudelliseen menestykseen, puhtauteen ja hygieniaan, omistusasumiseen ja hindu-identiteettiin. Slummien tuhoamisen, pakkosiirtojen, katukauppiaiden ulossulkemisen, julkisten tilojen sis??np??symaksujen, vartijoiden harkintavallan ja syrjivien ajoneuvorajoitusten kautta osa ihmisist? m??riteltiin ep?toivotuiksi kansalaisiksi, Salmi toteaa.

Keskustan kaupunkitilojen ohella my?s uudelleenasutustalot toimivat hyv?n kansalaisuuden tuottamisen v?linein?. Pitkiin suoriin riveihin rakennettujen betonikerrostalojen kautta slummien ep?j?rjestys ja anarkia kesytettiin sek? visuaalisesti ett? hallinnollisesti, sill? uudelleenasutus toi ihmiset julkisten ja yksityisten palvelujen piiriin ja teki heist? helpommin hallinnoitavia.

– Uudelleenasutetut ihmiset itse kokivat rakennetun ymp?rist?n vankilamaiseksi sek? sosiaalista el?m?? ja elinkeinotoimintaa rajoittavaksi. Lis?ksi monilla ei ollut varaa maksaa esimerkiksi s?hk?laskua, Salmi sanoo.

Modin politiikka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita

“Kaikki k?skiv?t meid?n ??nest?? Modia. Modi antaa teille hyv?n talon, h?n tekee sit? ja t?t? teid?n vuoksenne. Mutta ei h?n tehnyt mit??n. Emme aio ??nest?? Modia en??. H?n ei pid? lupauksiaan.”

- Poonamben, pakkosiirretty Sabarmati-joen ranta-alueen kehitysprojektin alla

Salmen haastattelemat pakkosiirretyt ihmiset tunsivat tulleensa valtion ja erityisesti Modin pett?miksi, sill? heid?t oli suljettu ulos kehityksest?. Pakkosiirrot olivat hankaloittaneet heid?n el?m??ns?: alkoholismi, huumeidenk?ytt?, ty?tt?myys, koulupudokkuus, v?kivalta ja terveysongelmat olivat lis??ntyneet.

– Toisaalta osa haastatelluista ylisti Modia Ahmedabadin kehitt?misest? puhtaaksi, ulkomaalaisia houkuttelevaksi kaupungiksi. He olivat omaksuneet vallitsevan puhetavan, jonka mukaan pakkosiirrot olivat v?ltt?m?t?n askel Intian kansallisen edistyksen ja talouskasvun turvaamiseksi, Salmi huomauttaa.

Differentiated-citizenship_netti.jpg

Kannattamalla Modin politiikkaa pakkosiirretyt ihmiset saattoivat kokea itsens? maailmanluokan kansalaisiksi ja asemoida itsens? osaksi uutta, kehittynytt? Intiaa. Modin kritisointi puolestaan n?ytt?ytyi antinationalistisena ja kehityksen vastaisena tekona.

– Vaikka Modi esitettiin monissa haastatteluissa kansallissankarina, ep?oikeudenmukaisuuden ja petetyksi joutumisen kokemuksista voimansa saavat kriittiset ??net osoittavat, ett? h?nen ymp?rilleen rakennettu henkil?kultti murenee v?hitt?in k?yh?n kaupunkiv?est?n – my?s hindujen – keskuudessa, Salmi summaa.

Tutkimus perustuu kymmenen kuukauden mittaiseen etnografiseen kentt?ty?h?n Sadbhavna Nagar -nimisell? uudelleenasutusalueella vuosina 2015–2016. Ensisijaisina tutkimusmetodeina Salmi k?ytti osallistuvaa havainnointia ja pakkosiirrettyjen ihmisten haastatteluita.

Tutkimustulokset voivat tarjota oleellista taustatietoa p??tt?jille, kaupunkisuunnittelijoille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka haluavat edesauttaa v?est?n hyvinvointia ja toimeentuloa nopeasti kaupungistuvassa maailmassa.

Valtiotieteiden maisteri Jelena Salmen etnologian v?it?skirjan “Differentiated citizenship, displacement, and materiality in state-citizen relations in Ahmedabad” tarkastustilaisuus pidet??n 31.5.2019 klo 12–15 Historican salissa H320. Vastav?itt?j?n? professori Edward Simpson (University of London, UK) ja kustoksena professori Sirpa Tenhunen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on englanti.


Lis?tiedot:

Jelena Salmi
jelena.j.salmi@www.joycutlery.com
040?822 1185

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@www.joycutlery.com
040?805 3575

Jelena Salmi kirjoitti ylioppilaaksi Eiran aikuislukiosta vuonna 2004. H?n valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2013 p??aineenaan sosiaali- ja kulttuuriantropologia. Vuosina 2015–2018 h?n toimi etnologian ja antropologian tohtorikoulutettavana Jyv?skyl?n yliopistossa. T?ll? hetkell? Salmi ty?skentelee tutkijana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Sustainable Livelihoods and Politics at the Margins: Environmental Displacement in South Asia.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 86, 237 s., Jyv?skyl? 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7774-0 (PDF). V?it?skirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7774-0